Minä en pysty kehumaan, imartelemaan tai mairittelemaan ihmisiä, jotka ovat jo täynnä itseään. Ja miksi pitäisi? Hehän ovat jo niin täynnä itseään, ainakin ulkoisesti. Todellisuushan on varmaan jotain ihan muuta. Jos joku asettaa itsensä jo jalustalle, niin miksi hänen pitäisi saada mitään ylimääräistä? Tosin jos oikein on aihetta, niin saatan kyllä sanoa, että hyvä X. Mutta siinähän se tarpeellinen sitten jo olikin.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Yleensä ottaen en kyllä hengailekaan itseään täynnä olevien ihmisten kanssa. Töissä se on tietty välillä pakollista, mutta silloinkin yritän pysytellä kauempana. Miksi sitä kiusaisi itseään kuluttamalla energiaa idioottiseurassa? Ei miksikään, tyhmää ajanhukkaa. Paitsi toisinaan sen kestää ja silloin voi olla tyytyväinen siitä, että itsellä voi olla oma mielipide ja joku ihminen voi olla omasta mielestä tosi idiootti tai tyhmä. Silloin saattaa pystyä ottamaan vastapuolen ylitykset ihan hymyillen vastaan. Huonona päivänä ei toivo tällaisten ihmisten tulevan vastaan. Jos kikkeli otsassa kasvaa jo pelkästä säästä, niin on parempi hakeutua oleilemaan yksikseen ja purkaa kiukkua vaikka musiikkiin tai kirjoittamiseen.

Tarkoitan yli-itsekkyydellä eri asiaa kuin itse-korostuksesta, josta kirjoitin aikaisemmin. Jälleen yli-itsekkyys tai itsensä jalustalle asettaminen taitavat olla oikeasti merkki jostain muusta.